Kerää / SOLMU

Elore-verkkolehti: perinnetieteillä on huimasti annettavaa

Elore on vapaasti saatavilla olevien verkkolehtien pioneeri Suomessa, jota julkaisee Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. Lehdessä on folkloristiikan ja lähialojen kannalta kiinnostavia tieteellisiä kirjoituksia. Elore ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja koostuu asiantuntijoiden toimittamista artikkeleista, jotka myös luetteloidaan kotimaiseen artikkeliviitetietokantaan ARTOon.

Nyt ilmestyneen numeron pääkirjoituksessa KOVIA ARVOJA Elina Hytönen-Ng ja Karina Lukin ottavat kantaa Salossa Rituaalimuseon ympärillä käytyyn keskusteluun.

Lainaus Kovia arvoja -artikkelista:

Tämän vuoden merkittävimpiä perinnepoliittisia ja -tieteellisiä keskusteluja on käyty Salon Seudun Sanomien sivuilla. Salon Rikalanmäellä järjestettiin elokuun alussa Rituaaliviikko, tapahtuma, jossa rituaalia tutkittiin sekä perinteisen esinenäyttelyn, teatterin, arkeologisten esitelmien että muiden rituaalia koskettavien esitelmien välityksellä. Tapahtuman taustalla oli joukko kulttuuritoimijoita, jotka haluavat perustaa Rituaalimuseon ja käyttää Rikalanmäkeä tukikohtanaan (ks. Rituaalimuseo). Taloudellisia takapakkeja kokenut kaupunki näytti museolle ensin vihreää valoa, kunnes paikallinen kulttuuriväki ryhtyi äänekkäästi vastahankaan. Rituaalimuseon toimijat vastasivat lehden mielipidepalstalla samalla voimalla. Koko museon käsitettä ravisteleva konsepti ja kansallisten tukirakenteiden ulkopuolella toimiva organisaatio lienee Salolle – tai kenties koko Suomen muistiorganisaatiokentälle – liian haastava kokonaisuus.

Rituaalimuseon toiminta-ajatus liittyy aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön välimaastoon. Sen toimijat haluavat yhdistää erilaisen tietämisen ja kokemisen tapoja ja kannustaa ihmisiä pohtimaan rituaalia näiden kautta – joko ääneen tai muassaan. Rituaalimuseolla on paikkansa: vieraantuminen uskonnosta ei ole tarkoittanut aino- astaan sekularisoitumista vaan myös sitä, että ihmiset eivät enää tunne uskontoja tai uskonnollisia ajattelun tapoja. Rituaaleja nähdään siksi mieluusti muilla, mutta ei meillä.

Olemme tallentaneet artikkelissa viitatun mielipidekirjoittelun blogiimme asiasanalla mielipidekirjoitus.

Elina Hytönen ja Karina Lukin jatkavat:

Perinnetieteillä on paikkansa näissä keskusteluissa ja sikäli myös yhteiskunnassa – ja Rituaalimuseon toiminnassa. Perinnetieteiden asema ei ole enää kansallisessa kontekstissa, kuten Tuomas M. S. Lehtonen toteaa tämän lehden katsauksessaan. Perinnetieteillä on huimasti tarjottavaa ennen kaikkea tämän päivän monikulttuuristen prosessien avaamisessa, mutta myös monien arkisten toimien ja yhteiskunnallisten keskustelujen ja niissä toistuvien uskomusten ja väitteiden erittelyssä. Esimerkiksi internetissä, jota Anne Heimo kannustaa katsauksessaan pitämään yhtenä tutkimuskenttänä.

Elorea kannattaa lukea muutkin kuin perinnetieteiden parissa työrtään tekevät, sillä aivan kuten pääkirjoituksessa todetaan: perinnetieteillä, joista varsinkin folkloristiikka on pysynyt suurelle yleisölle tuntemattomana, on hurjasti annettavaa! Rituaalimuseo on perustettu juuri tämän tarjonnan yhdeksi laituriksi (engl. platform) toimia ja kokoontua.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s