Miksi karhu saa anteeksi, mutta susi ei?
Kerää / SOLMU

Miksi karhu saa anteeksi, mutta susi ei?

Susipelko antropologisena ja ympäristösosiologisena ilmiönä Miksi karhu saa anteeksi mutta susi ei? -kysymys on vaivannut minua folkloristina jo vuosia. Karhukanta on susikantaa huomattavasti suurempi: tuhat karhua vs sata sutta! Karhu on kohtaamistilanteessa ihmiselle vaarallinen – karhun kontolla on jopa yksi ihmisuhri vuodelta 1998. Susien (koirasusien tai koiren) tekemistä lapsisurmista on suullisen kertomaperinteen värittämiä tietoja 1800-luvulta. … Lue loppuun

Riittivuoden 2015 teemana on terveys ja kauneus.
Ajankohtaista / Kerää / Yhdistää

Riittivuoden 2015 teemana on terveys ja kauneus.

Hyvää alkaneen Vuoden jatkoa! Rituaalisen ruuhkajakson jälkeen olemme taas sorvin äärellä. Talvennapa ohi, karhu kääntänyt kylkeä pesässään, korpit jo hautomispuuhissaan ja talvi sahaa vuoroin kylmää ja lämmintä. Teemme sivu-uudistusta, jotta saisimme RiMulle kertyvän aineiston helpommin löydetteväksi, esimerkiksi Nyt Riitti ja Riitti soikoon -tapahtumien esitelmät ja muut aineistot. Vuoden 2015 teemamme on terveys ja kauneus josta … Lue loppuun

Veikko Anttonen: Rituaalimuseo aineettoman kulttuuriperinnön vaalijaksi
Kerää / Yhdistää

Veikko Anttonen: Rituaalimuseo aineettoman kulttuuriperinnön vaalijaksi

Julkaisemme uudelleen Turun Yliopiston uskontotieteen professori Veikko Anttosen esitelmän Rituaalimuseon avajaisissa 1.8.2013, Halikon Rikalanmäellä: RITUAALIMUSEO AINEETTOMAN KULTTUURIPERINNÖN VAALIJAKSI (Lyhennelmä esitelmästä julkaistu 15.8.2013 Turun Sanomissa) Toukokuun lopussa astui voimaan valtioneuvoston asetus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Asetus koskee Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon yleissopimusta, joka hyväksyttiin yleiskokouksessa Pariisissa lokakuussa 2003. Suomen eduskunta hyväksyi sopimuksen 4. joulukuuta 2012 ja … Lue loppuun

Heikki Willamo: Pyhän jäljillä
Kerää / Yhdistää

Heikki Willamo: Pyhän jäljillä

Ihminen on tehnyt eläinkuvia yli neljänkymmenen vuosituhannen ajan, parinkymmenen ensimmäisen aikana ei muita tunnistettavia kuvia juuri tehty. Tämä kertoo eläinten, nimenomaan luolien seinämille kuvattujen suurten nisäkkäiden, valtavasta merkityksestä muinaisten esivanhempiemme mielenmaisemassa ja maailmanselityksissä. Minua kiinnostaa tuo eläinten tärkeä asema sekä se, miten me eläimen tänä päivänä kohtaamme. Omassa myöhemmän kivikauden kuvastossamme hirvi nousee ylitse muiden. … Lue loppuun