Kauneus, taide, rituaali sekä luonnonvalinta
Kerää / Keskustelee / Pohtii / SOLMU

Kauneus, taide, rituaali sekä luonnonvalinta

Minulla on ollut tapana pitää ulkona verkkopussissa villoja pesänrakentajille. Syksyllä villaa hakevat mm oravat ja keväisin pikkulinnut. Suurin osa tarjolle asettamistani villoista ovat tavallista valkeaa karstaamatonta suomenlampaan villaa, mutta joukkoon on eksynyt myös värjättyä villahahtuvaa ja langanpätkiä. Orava on valinnut pesänrakennustarpeikseen oranssia ryijynnukkalankaa: Tämä töyhtötiainen pitää ilmeisesti keltaisesta – ovatko villat vain pehmusteita vai toteuttaako tintti kauneuden tajuaan? Tässä tapauksessa pesänrakentajana on naaras. … Lue loppuun

Munivia pupujusseja ja pieni pääsiäistarina
Ajankohtaista / Kerää / SOLMU

Munivia pupujusseja ja pieni pääsiäistarina

Pajunkissoja, munivia pupujusseja ja noitia Pääsiäinen on varsinainen erilaisten rituaalien ja symbolien runsauden sarvi, joka kietoo kerroksiinsa monikulttuurisia, kristillisiä ja vanhan kansanuskon riittejä ja tapoja. Pohjolassa nykymuotoinen pääsiäinen kiinnittyy maan vapautumiseen lumipeitteestä, auringonvalon voimakkaaseen lisääntymiseen, lintujen paluuseen – ja pajunkissoihin -aikaan jolloin rituaalin tarve on ehkä suurimmillaan: soidinaika. Munivat pupujussit Lapsuudessani 60-luvulla jänöjussit toivat suklaamunan – … Lue loppuun

Miksi karhu saa anteeksi, mutta susi ei?
Kerää / SOLMU

Miksi karhu saa anteeksi, mutta susi ei?

Susipelko antropologisena ja ympäristösosiologisena ilmiönä Miksi karhu saa anteeksi mutta susi ei? -kysymys on vaivannut minua folkloristina jo vuosia. Karhukanta on susikantaa huomattavasti suurempi: tuhat karhua vs sata sutta! Karhu on kohtaamistilanteessa ihmiselle vaarallinen – karhun kontolla on jopa yksi ihmisuhri vuodelta 1998. Susien (koirasusien tai koiren) tekemistä lapsisurmista on suullisen kertomaperinteen värittämiä tietoja 1800-luvulta. … Lue loppuun

Heikki Willamo: Pyhän jäljillä
Kerää / Yhdistää

Heikki Willamo: Pyhän jäljillä

Ihminen on tehnyt eläinkuvia yli neljänkymmenen vuosituhannen ajan, parinkymmenen ensimmäisen aikana ei muita tunnistettavia kuvia juuri tehty. Tämä kertoo eläinten, nimenomaan luolien seinämille kuvattujen suurten nisäkkäiden, valtavasta merkityksestä muinaisten esivanhempiemme mielenmaisemassa ja maailmanselityksissä. Minua kiinnostaa tuo eläinten tärkeä asema sekä se, miten me eläimen tänä päivänä kohtaamme. Omassa myöhemmän kivikauden kuvastossamme hirvi nousee ylitse muiden. … Lue loppuun

Marianna Keisalo: Leikkisät lemmikit ja hauskat ihmiset
Kerää / Yhdistää

Marianna Keisalo: Leikkisät lemmikit ja hauskat ihmiset

Antropologi Marianna Keisalon Riitti Soikoon 2014 avaus-esitelmä: ”Leikkisät lemmikit ja hauskat ihmiset: ihmisten/eläinten leikistä, huumorista ja rituaalista.” Esitys tutkii leikkiä, huumoria ja rituaalia kysyen mikä on näiden käsitteiden yhteys toisiinsa,  ja toisaalta miten nämä liittyvät rajoihin ihmisten ja (muiden) eläinten välillä. Monet eläimet leikkivät, mutta onko huumori leikinmuotona yksi inhimillisyyden keskeisiä piirteitä, joka edellyttää kehittynyttä symbolien … Lue loppuun

Heikki Willamo: Pyhien jäljillä
Kerää / Yhdistää

Heikki Willamo: Pyhien jäljillä

Valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamon esitelmä ohjelmaosiossa ”Myyttinen luonto, inhimillinen eläin”- Heikki kertoo: Hirvi on ollut minulle aina tärkeä eläin, samoin karhu, mutta asuinpaikastani johtuen en ole voinut luoda jälkimmäiseen henkilökohtaista suhdetta, ennen kuin aivan viime vuosina. Tutkin hirveä ja karhua taiteilijana, eläimistä kiinnostuneena biologina, muinaisina pyhinä eläiminä, pohjoisessa kalliotaiteessa esiintyvinä hahmoina ja sitä kautta … Lue loppuun

Rauno Lauhakangas: Valaiden aallonpituuksilla
Kerää / Yhdistää

Rauno Lauhakangas: Valaiden aallonpituuksilla

Fyysikko ja valasasinatuntija Rauno Lauhakangas lähestyy esityksessään valaiden kielen ymmärtämistä niiden musikaalisuuden kautta. Valailla on venäläisten tutkijoiden mukaan viestejä välittävä kieli. Mutta sen sijaan, että yrittäisimme ratkaista valaiden kielen koodia, ääntä voi tutkia musiikillisena vuoropuheluna. Musiikin avulla etsitään valaiden ”aallonpituutta”. Rauno Lauhakangas on ollut perustamassa useita valaiden tarkkailuyrityksiä Eurooppaan, mm Azoreille, ja on toiminut aktiivisena … Lue loppuun