Luennot 2013

Nyt Riitti! -rituaalipäivien luennot:

VEIKKO ANTTONEN
FT, professori, Turun yliopisto. Avajaispuhe: Rituaalimuseo aineettoman kulttuuriperinnön vaalijaksi Puhe jukaistu lyhennettynä artikkelina Turun Sanomien Vieraskynässä 15.8.2013

Veikko Anttosen tieteelliset julkaisut käsittelevät uskontotieteen oppihistoriaa ja uskonnon käsitteellistämistä. Hän on tunnettu erityisesti pyhänkäsitteen pohdinnastaan. Lisäksi uskontohistorialliset ja -arkeologiset kysymykset ovat johtaneet Veikko Anttosen tarkastelemaan myyttisten kertomusten ja niissä esiintyvien motiivien muodostumista osana asustushistoriaa ja paikallisyhteisöjen aluerajojen vetämisen logiikkaa.

juha_pentikainen_010813JUHA PENTIKÄINEN
FT, emeritusprofessori, Helsingin yliopisto
to 1.8. kello 19
Pentikäisen pitkässä tutkijan urassa yhdistyvät uskontotiede sekä folkloristiikka. Hänen tutkimuskohteitaan ovat olleet kuolema kansanuskossa, Kalevalan mytologia sekä yksilöt perinteen kantajina. Shamanismin tutkimusta Pentikäinen on toteuttanut niin saamelaisten luo kuin Siperiaan suuntautuneiden kenttätöidensä ansiosta.

Jaana_Kouri_2_010813_nettiJAANA KOURI
FM, KM, tutkija, Turun yliopisto
to 1.8. klo 19.30, esitelmä Naisshamaaneista
Jaana Kouri on uskontotieteilijä, joka tekee väitöskirjaansa ”Koettu, kerrottu ja kirjoitettu ympäristö” Turun yliopistossa. Hän on toiminut parinkymmenen vuoden ajan Suomen shamaaniseurassa, harjoittaa itse shamanointia ja on pitänyt muun muassa shamanismin peruskursseja ja rummunrakennuskursseja.

Jaana_Kouri_3_010813_netti

SARSari_Mantyla-Asplund030813_nettiI MÄNTYLÄ-ASPLUND
FM, arkeologi
pe 2.8. klo 11, la 3.8.  klo 11 ja su 4.8. klo 13 kalmiston esittelyt
la 2.8. klo 17, esitelmä Rautakauden hautaustapojen ja -rituaalien jäljillä

Sari Mäntylä-Asplundin pro gradu -työ käsitteli myöhäisrautakautisia sotakirveitä eli tapparoita, myös niiden merkitystä ja symboliikkaa. Mäntylä-Asplundin kiinnostuksen kohteita ovat myöhäisrautakausi, erityisesti Varsinais-Suomessa, ruumiskalmistot ja -hautaus, hauta-antimien tulkinta sekä esihistoriamatkailu. Erityisenä tutkimuskohteena hänellä on ollut Salon Rikalan alue, johon liittyen hän on julkaissut useita artikkeleja.

Johanna_Sumiala_2_020813_netti

 

 

JOHANNA SUMIALA
FT, dosentti, tutkija Helsingin yliopisto
pe 2.8. klo 13, esitelmä Rituaalit mediayhteiskunnassa

Johanna Sumiala työskentelee media-antropologian tutkijana Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa. Sumialan erityisalueita ovat median, rituaalien, pyhän ja kuoleman tutkimus. Hänen viimeisin teoksensa on: Media and Ritual. Death, Community and Everyday Life (Routledge, 2013).

 

Anna_Haverinen_020813_netti

 

ANNA HAVERINEN
FM, jatko-opiskelija, Turun yliopisto
esitelmä pe 2.8. klo 14, esitelmäKun kuolema siirtyi nettiin
Esitelmä pdf-muodossa

Anna Haverinen on virtuaaliantropologi ja kuolemantutkija, joka on väitöskirjassaan tarkastellut kuolemarituaalien digitalisoitumista erilaisissa verkkoympäristöissä (pelit, virtuaalimaailmat, sosiaalinen media).
Lisätietoja Anna Haverisesta: bittiavaruuteen.wordpress.com

Kaarina_Koski030813_netti

 

KAARINA KOSKI
FT, dosentti, yliopisto-opettaja ja tutkija, Turun yliopisto
la 3.8. klo 16, esitelmä Kuoleman rituaalit jatkuvuuden turvaajina
Turun yliopiston dosentin ja opettajan tutkimustyö edustaa pääasiassa kansanuskon, kerronnan ja kuoleman tutkimusta.

Kaarina Kosken tutkijaprofiili Tuhat-tietokannssa.
Kaarina Kosken väitöskirja.

 

HELENA RUOTSALA
FT, professori, Turun yliopisto
su 4.8. klo 15.30, esitelmä Kenen juhlat? Esimerkkejä aineettomasta kulttuuriperinnöstä
Helena Ruotsala on tutkinut aiemmin mm. ympäristön sosiokulttuurisia vaikutuksia, luontaiselinkeinoja, sukupuolittuneita tiloja ja paikkoja sekä matkailun ja paikalliskulttuurin välisiä suhteita. Nykyiset tutkimuskohteet ovat arjen ylirajaisuus, raja-alueet, monipaikkaisuus, paikallisuus ja kulttuuriperintö sekä kuntauudistusten vaikutukset ihmisten kokemina.
Helena Ruotsalan esittely Turun yliopiston sivuilla.

KARINA LUKIN
FT, tutkija, Helsingin yliopisto
su 4.8. klo 16, Pohjois-Venäjän pyhät paikat – uhka ja mahdollisuus -esitelmä
Karina Lukinin folkloristiikan alaan liittyvä väitöskirja käsitteli nenetsien suullista kerrontaperinnettä. Näkökulmana työssä Lukinilla oli pohdinta, miten paikkaan ja historiaan liittyvä perinne heijastaa nenetsien käsitystä yhteisöstään ja miten tuo käsitys on muuttunut.
Karina Lukinin tutkijaprofiili Tuhat-tietokannassa.
Karina Lukinin väitöskirja.
Nenetsien pyhät paikat -esitelmä / Taidemuseoalan teemapäivät, tammikuu 2011.

katriina_Siivonen_040813_nettiKATRIINA SIIVONEN
FT, lehtori, Åbo Akademi
su 4.8. klo 17, esitelmä Tulevaisuuden museo, tutustu esitelmään
Katriina Siivosen tutkimukset ovat käsitelleet identiteettejä, maaseudun muutosta ja kulttuurista hyvinvointia. Siivonen on erikoistunut myös osallistuvien tulevaisuusprosessien metodiikkaan. Tulevaisuuden tutkimuksen näkökulmasta hän on tarkastellut myös kulttuuriperintöalaa sekä museoiden tulevaisuutta.
Katriina Siivosen alustus Perinne ja kulttuuriperintö hyvinvoinnin lähteenä (Hämmennys ja huippuhetki – tuottaako museokokemus hyvinvointia?/Turku, 14.3.2013).
Kenelle kulttuuriperintö kuuluu -esitelmä/ Taidemuseoalan teemapäivät, tammikuu 2011.

Sivun kuvat: Jarmo Markkanen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s